Kylpyhuone on alkanut täyttyä tavanomaisista tavaroista. Pyykkikori on palannut, kylpytakit ja tyttären kemiallinen varasto, mukaan lukien ripisien lämpökiharrin. Pyykin kuivauksellekin on löytynyt erilaisia ratkaisuja, naruviritelmiä, telineitä ja lakanapyykin rahtaamista alakerran kuivaushuoneeseen.
Wc:n allaskaappiin on pakattu wc-paperit, vessaharja on väriin sopivasti musta. Viimeisin villitys on lehtiteline, vaikka kaikki täällä asuvat kieltävätkin lukevansa vessassa. Jostain syystä lavuaarin reunalla vaan on aina vähintään yksi Me Naiset. Vaikka ei sitä kukaan lue.
Saunasta puuttuu edelleenkin kattoritilä joka on peittänyt kattolamppua. Tiettävästi sitä varten on otettu mitat neljän eri miehen voimin, ja kertaalleen sellainen on tuotukin, mutta se oli liian pieni. Odottelemme seuraavaa.
Sähkömiehen lasku tuli nyt kun remontin alkamisesta on kolme kuukautta ja päättymisestäkin kuukausi. Ei satuttu huomaamaan, vaikka 18 rivin tarjouksessa selvästi sanotaan 'Lvis-työt ja tarv. eivät sisälly hintaan'.

Edellisessä jutussa pohdin mitä opittiin. Nyt voi listata mikä jäi kaihertamaan mieltä.

  • eniten mieltäni kalvaa edelleen se että 'teidän kylpyhuone remontti alkaa sitten maanataina' ei antanut meille osakkeen omistajina minkäänlaista aikaa tai mahdollisuutta etsiä urakoitsijaa, pyytää useampaa tarjousta tai kilpailuttaa. Oli pakko pyytää arvio ja tarjous taloyhtiön käyttämältä urakoitsijalta ja oli pakko hyväksyä se mahdollisimman nopeasti että työt pääsivät alkuun sen jälkeen kun taloyhtiön urakoitsija oli pistänyt pelut pieneksi ja saunan ja kylppärin palasiksi.
  • toiseksi eniten jäi ärsyttämään se ettei missään vaiheessa ollut täysin selvää mitä ollaan tekemässä ja mikä on kenenkin vastuulla. Kun remontti alkoi osakkeen omistajana minun piti tehdä työtilaus, mutta kun en tiennyt mitä pitää tilata se oli varsin lyhyt: 'tilaan kylpyhuoneen vesieristeen peruskorjauksen viitaten kosteusraporttiin'. Seuraavaksi sitten pitikin täyttää lomake tarkemmin, eli sillä tavalla kuin tekn. isännöitsijä halusi. Jäi vähän sellainen 'rouva ostaa nyt vaan nää karvanopat kun ne on kuitenkin ostettava' tunne. Tästä epämääräisyydestä johtuen en vieläkään teidä mitä tämä tuli meille maksamaan. Laskujahan saattaa tipahdella paitsi sähkömieheltä niin huoltoyhtiön palveluista
  • kolmanneksi pidän 'tiedottamista' ala-arvoisena. Kukaan ei kertonut rapun asukkaille että nyt kulkaa hakataan ja kolkutetaan kaksi kuukautta kun meillä on remontti. En ilmoittanut minä meidän kaakelointi remontista, eikä ilmoittanut taloyhtiö omasta vesi-eriste remontistaan. Eikä sekään ilahduttanut että ainoastaan urakkaporukan mies suostui/osasi käyttää sähköpostia. Kaikki muut vaan jupisivat joko nenästä nokkaan tai puhelimessa.
  • Ja lopulta: jos olisin tiennyt kuinka harmaahiuksiseksi ja silmäpussilliseksi paljastun remontin päätyttyä, olisin jättänyt asennuttamatta ne halogeenit kattoon ja valinnut peilikaapin jossa on antiikkipeili. Ilmeisessti kyllä olen ollut harmaa jo 4-5 vuotta, mutta 70-luvulta peräisin olevan peilisysteeemin muutaman kymmenen watin kynttilälampun valossa  sitä ei huomannu.

Tämä loppuu nyt tähän, mutta jatkan kuvakirja-blogilla