Vuoden 2005 kartoitus siis jäi tekemättä mutta oman aktiivisuuden huumaamana ja tuon 2001 raportin innoittamana kyselin isännöitsijältä vähän missä rajat mahtavat kulkea:
”Hei, olemme suunnitelleet kylpyhuoneen ja wc:n korjausta. Nyt kun lopultakin olen toimentunut pyytämään tarjouksia, tuli tietysti mieleen että missä kohtaa menee taloyhtiön ja osakkaan välinen raja. Kuuluko jokin asia (ensimmäisenä tulee mieleen vesieristys) taloyhtiön tehtäväksi ja joku taas ehdottomasti osakkaan vastuulle (esim hanat). Meillä on tarkoitus vaihtaa ovet (ne ovat alaosaltaan lahot), kaakeloida koko roska, paneloida katto, kantaa amme ulos, vaihtaa kuivauspatteri toisen tyyppiseksi. Molemmat lavuaarit vaihdetaan ja wc-pönttö vaihtoon.”
Vastaus sisälsi kaiken tarpeellisen: ”Talo korjaa rikkoutuneen veisueristyksen, ei ehjää. Pyydä meidän tekniseltä yksiköltä kosteusmittaus, kun lattiat ovat otettu auki. Silloin selviää lattian veisueristyksen maksumies. Siis yksinkertaistettuna, osakas tekee ja maksaa, talo tekee ja maksaa.”

Erinäisten syiden vuoksi emme aloittaneet sitä kylpyhuoneremonttia vuonna 2005 emmekä myöhemminkään, mutta taloyhtiö teetti seuraavan kosteusmittauksen keväällä 2009.
Saimme lokakuussa isännöitsijältä tiedoksi ”Niiden kylpyhuoneiden osalta, missä kartoituksessa on löytynyt jatkotoimia aiheuttavia kosteuksia, olemme erikseen yhteydessä. Vesikaluste viat (vuotavat hanat, WC istuimet yms.) korjataan kiinteistöhoitajan toimesta.” ja kartoittaneelta yritykseltä ”Kylpyhuoneen saneeraus (suositeltava saneerata myös saunan lattia samalla), lattiakaivon ja korokerenkaan liitoksen asianmukainen tiivistys, putkiläpivientien asianmukainen tiivistys, iv-venttiilien puhdistus.”
 

Sitten kuluikin aikoa vähäsen, pirahti pikkaraisen. Utelin sähköpostitse kolme - neljä kertaa mitähän mahtaa noille jatkotoimille kuulua ja lopulta raportin vuosipäivänä halusin ’edes jonkun selityksen’.