Maanatai aamuna purkaneiden poikien päällikkö soitti ja ilmoitti, että jos me sitten tehtäisiin se purkukatselmointi ja jatkoi: 'Teiltä kun joku tahtoo olla mukana niin sopisiko sama aika kuin tekniselle isännöitsijälle eli puolilta päivin'. No tokihan se sopii, kun tiedon jano jo poltteli muutenkin ja meillä sentään on tuo eläkeläismies, jolla päivällä on vähän vähemmän menoja kuin edelleen työmarkkinoiden käytettävissä olevilla perheenjäsenillä.

Puolen tunnin päästä soitti tekn. isännöitsijä ja kertoi kalenteristaan ja isänpäivästään ja sanoi että me sitten tultaisiin puoli kymmeneltä, kun teiltä joku tahtoo olla katselmoinnissa mukana. Soitin eläkeläismiehelle varttia vaille yksitoista ja miehet kuulemma juuri tulivat. Aika tasan puolenpäivän ja puoli kymmenen keskikohdassa.

Herrat sitten katselmoivat, ja mittasivat kosteutta. Tuloksena oli kahden viikon kuivatus. Kylpyhuoneen nurkassa lämmittää nyt kaksi keraamista levyä (ainakin näyttävät sellaisilta), ovat hiljaisia poikia eivätkä tohise tai hurise, ja sähkökin kuuleman mukaan menee ihan toisesta mittarista.

Saunan lattiaa pitää kaivaan vielä syvemmälle, kun sinne on haudattu pikeä eikä se nykysäännön mukaan ole vesieristeen kanssa kaveria. Piikkaajat siis jatkavat. Siinä sitten samalla katoaa pala historiaa kun melkein neljäkymmentä vuotta vanhat saunan kuusipaneelit vaihdetaan vähän tuoreempaan puuhun, kuusessa kyllä pysytään.

WC:n kohtalosta ei tiedä vielä itse ukko jumalakaan, Vantaan rakennusvirasto on kuuleman mukaan pyöritellyt teknistä isännöitsijää henkilöltä toiselle ja antanut kysymyksiin vastaukseksi vain uusia kysymyksia. Odottelemme edelleen tietoa siitä onko wc märkätila vai kuivatila. Jos se on kuiva tila, eikä muuta vikaa ole kuin irronnut muovimatto ja haljenneet seinät, korjaus taitaa mennä meidän piikkiin. Jos se on märkätilaa taitaa käydä samalla tavalla. Kyse onkin enemmän siitä miten sen saa saneerata ja saako kylppärin ja WC:n välisen oven sulkea.