Kuivatuksessa oli se hyvä puoli että vaikka sää ulkona kylmeni, vessa pysyi lämpimänä, eikä keittiön lattiallakaan puhallelleet Siperian kalseat tuuloset. Muuten kylppäri-rintama suuntautui kovasti ulospäin.

Kiertelimme naisissa katsomassa laattoja. Tytär toimitti kuljettajan virkaa ja esitti perusteltuja mielipiteitä siitä mistä isä varmaan tykkäisi, toinen vanhempi rouva etsi sopivaa ja pätevää laattaa omaan remonttiinsa ja minä lähinnä silmäilin että tietäisin edes vähän mitä on tarjolla. Kolmeen naiseen käytettiin kolme tuntia pyörähdellen Petikossa, eikä juurikaan tultu viisaammiksi. Tosin neliöhinnat alkoivat pyöriä päässä ja värit. Jotenkin mielenkiintoisia ovat näiden värien nimet: Ice White, Antrasite, ivory blue.
Vanhojen rouvien joukossa on menossa jonkin lainen 60-villitys: yksi tekee kylppäriremonttia ihan omasta vapaasta tahdostaan, toinen maalauttaa seiniään ja kattoaan ja minulla nyt on tämä ylhäältä annettu ruljanssi.

Eläkeläismiehen kanssa kierrettiin Bauhausia ja K-rautaa lauantai päivän ratoksi. Nyittiin suihkuseinien ovia, hiplattiin tiivisteitä, arvailtiin peilikaappien ja allaskaappien varusteita, selattiin kiiltäväpaperisia esitteitä ja ihmeteltiin kaikkea sitä tavaraa mitä yksinkertaisen wc:n, kylpyhuoneen ja saunan ympärille voikaan kehitellä. Kännykkäkamera ei ole ihan parasta laatua mutta siitä on kyllä apua kun pitää muistaa millainen malli, millainen kokoonpano ja millainen hinta oli. Hinnoittelustakin sai aivan uuden päänsäryn: saman toimittajan kaappi maksaa esitteessä 700 euroa, yhdessä rautakaupassa 739 euroa, toisessa rautakaupassa 400 euroa, kolmannessa 599 euroa. Ja jotta tehtävä muuttuisi vielä vaikeammaksi, hintaerot saattoivat olla täysin toisin päin allaskaapissa ja peilikaapissa. Vasta kun ynnäsi kunkin rautakaupan kokoonpanon yhteen sai lopputuloksen joka kuitenkin on 20-40 euron sisällä. Sitä ei järki tajua. Lopun vapaapasta viikonlopusta käytinkin vertailemalla hintoja erilaisista nettikaupoista ja hinnastoista.

Lisäksi tutustuin Laattapisteen 'ilmaiseen suunnittelu ohjelmaan'. Siinä oli suhteellisen helppo tehdä pohjapiirustus, kunhan mittasi ensin seinät. Peruskalusteet sai pudoteltua paikalleen, kun ei ollut turhan tarkkaa värien ja mallien suhteen. Ohjelmassa saattoi viedä ihmisen sisään huoneeseen ja katsella. Katselusta ei tosin ollut mitään iloa koska ei ollut oikein mitään katsottavaa. Paremman tuloksen olisi saanut jos olisi maksanut 30 euron lisenssi maksun ja päässyt ylemmälle tasolle. Niinhän se menee noissa kakaroiden pelaamissa peleissäkin.

Vielä kerran piti lähteä katsomaan laattoja, nyt eläkeläismiehen kanssa ja kauas Veikkolan perille. Amerikkalaisten sotaelokuvien lavasteiden näköisestä peltihallista löytyi alennusmyynnissä olevia laattoja, ei nyt ehkä niin hienosti aseteltuina kuin keskustan liikkeissä. Olen enemmän kuin valmis tinkimään 'keskihinnasta' eli kolmenkymmenen euron seinälaatoista ja kahden kymmenen euron neliöhintaisista lattialaatoista. Ihan kaikkia nyansseja ei ehkä voi toteuttaa, mutta jos taloyhtiön putkiremontti kuitenkin häämöttää 5-10 vuoden päässä ei mitään loistokasta kylpylätunnelmaa kannata havitella.